IMATRAN SEUDUN PERHOKALASTAJAT

Juhani Ahon veistelemää lastua lainaten: Säyne, suuri säyne, noin puolen kilon painosta ylöspäin, on kiehtonut mielikuvitustani ja sekaantunut yöllisiin uniini yhtä paljon kuin kurjet Jukolan veljeksien. Onko mukavampaa olentoa kuin tuo pullea, lihavaa, vasta saunasta tullutta talontyttöä muistuttava säyseä ja samalla voimakasliikkeinen, sirosuinen, punaeväinen, sopusuhtainen, suurissa sisarparvissa liikkuva vedenneito.




Aina silloin tällöin on tullut törmättyä tähän keltasilmäiseen turbosärkeen koskikalastuksen sivuosumina sekä Järviharjusreissuilla muutaman kerran kesässä yllättää siiman päässä hieman jytäkämpi tärppi.

Pari vuotta sitten Saimaan rantakalliolla evästaukoa pidellessä näin reilun kokoisten säyneiden puikkelehtivan rantakivikossa ja kallion reunamilla ilmeisen selvästi imuroiden sääskentoukkia tai jonkun mitättömän pienen korentolajin kuoriutumaan nousevia nymfejä. Hätäinen yritys no: 16 mustalla klinkhämerillä ei tuottanut tulosta, mutta rantaveteen grillimakkaran päältä pudonnut valkosipuliperunasalaatti katosi siinä katsellessa isokokoisen säyneen suuhun.

Muun kalastuksen yhteydessä sivuosumina tulleet säyneet ovat poikkeuksetta ottaneet sekalaisiin kunnolla uponneisiin uppoperhoihin mutta kun olen koettanut säynettä samoilla uppoperhoilla ihan varta vasten tavoittaa on tulos yleensä ollut nolla. Saman ilmiön havaitsi jo Juhani Ahokin reilut 100 vuotta sitten:

En ole vielä monikesäisten kokeilujen jälkeen päässyt kuin kukon askeleen säyneiden saannin salaperäisyyden perille.

Nyt toisena kesänä peräkkäin on onnistumisia kuitenkin alkanut tulla seuraavalla reseptillä. No: 16-14 pintaperho, aurinkoinen hellepäivä, selkäkari tai saari Saimaalla, rantamatala, jopa ihan nilkkasyvyinen vesi. Usein kalastus on aloitettava arvailemalla paikkoja ja kalojen liikkeitä, mutta toisinaan, etenkin vesiperhojen kuoriutuessa säyneet loiskauttelevat vettä näyttävästi pupia jahdatessaan.



Tällaisista maisemista Säyneen Saimaalta voi tavoittaa, usein aivan rantakivien vierestä.

Säyne on kaikkiruokainen, sille kelpaavat toukat, pikkukalat, nilviäiset ja simpukat, mutta myös tykkää herkutella popsimalla kitaansa erilaisia kuoriutuvia hyönteisiä pusikoiden juuressa, aivan rantamatalassa. Säyne saattaa ruokailla isompanakin parvena, eivätkä parven muut kalat tunnu juuri häiriintyvän yhden yksilön väsytystaistelusta, mutta varomaton kahlailu karkottaa kalat helposti. Toisaalta kun muutaman minuutin malttaa olla hiljaa aivan samoilla jalansijoilla, alkavat parven tiedustelijat palata herkuttelemaan rannan tarjonnalla.

Ehkä juuri tuosta kaikkiruokaisuudesta johtuen, on säyne usein oikukas pyydettävä ja ilmeisesti mielenkiinto saattaa vaihtua kuoriutuvista vesiperhosista pikkukalajahtiin tai simpukoiden syöntiin nopeastikin, kun vain tilaisuus koittaa.

Pintaperhotärppi on yleensä melko raju, mutta kun säyneen suupielet ovat esim. harjukseen verraten aika kovat, ei heti ensiroiskeista kannata vastaiskua tehdä, vaan tulee malttaa pari-kolme sekuntia ennen siiman kiristämistä. Hieman vaatii totuttelua ja hermojen hallintaa, mutta 7 karkuutusta aamupäivän aikana opettaa jo saamaan muutaman haaviin iltapäivällä.

Koskilla sivuosumina tullet Säyneet ovat olleet puolesta kilosta n. kiloon ja suurin Saimaalta rantauttamani Säyne painoi 1.8 kg, jolle 3# luokan bambuvapa aluksi tuntui hieman alimitoitetulta taisteluvälineeltä, mutta pari-kolme kertaa säyne teki vajaan viiden metrin pontevan ryntäyksen, joiden jälkeen väsähti ja tuli melko sukkana haaviin.

Ottiperhoja Saimaan selkäkarien Säyneelle

Kuoriutuva nymfi

Koukku no: 14 (12-16)
Pyrstö rungon väriin mätsäävät siikaset
Kierre Fluorivihr sidontalanka, ruskeassa ohut kupari
Runko Vihreä (oliivi, Spring green) tai nallepuhin ruskea
Siipi Peurankarva tai harmaa polypropyleeni ”säkki”
Häkilä Harmaa kukko

Siipeen ja häkilään sipaisu rasvaa

Kalastaessa, onnistuneen heiton jälkeen, annetaan olla muutama (jopa 10) sekunti paikoillaan ja sen jälkeen nyitään n. 10 sentin nykäisyillä vähintään metrin matka.



Superpupa

Koukku no:14 pintaperhokoukku
Runkohäkilä Grizzle tai harmaa kukko
Runko Nallepuhin värinen on varma valinta, muita hyviä harmahtava, oliivi tai spring green
Pää Päätetään piilosolmulla

Lopuksi leikataan häkilä lyhyeksi alta ja päältä, kalastettaessa rasvataan vain sivulle sojottavat siikaset.
Kalastaessa annetaan olla muutama (jopa 10) sekunti paikoillaan ja sen jälkeen nyitään n. 10 sentin nykäisyillä vähintään metrin matka.